Lempeästi uneen

Lempeästi uneen

NUKKUMISEEN liittyvät ongelmat ovat harmillisen tuttuja monelle, unettomuudesta kun kärsii aika ajoin noin joka toinen kolmas keski-ikäinen. Itsekin olen kuulunut tuohon sankkaan joukkoon.

Parissa kuukaudessa unettomuusvaiva kroonistuu ja alkaa ikävästi hallita elämää. Tietäähän sen mikä ero on sikeästi nukutun yön ja unettomana piehtaroidun välillä, lihakset jäykkinä, väsynyttä aamua odottaen.

Yhtään ei helpota tieto, että huonounisuus vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi muistiin, oppimis- ja suorituskykyyn, ruokahalua sääteleviin hormoneihin ja jopa  kakkostyypin diabeteksen syntyyn.

 

PALAUTTAVAA unta me siis tarvitsemme, ja keinoja sen houkuttelemiseksi. Ensin kannattaa miettiä, miten unettomuuteensa asennoituu. Jos avaat silmäsi pirteänä aamulla, saat luultavasti riittävästi unta, vaikka 7-8 tunnin yöuni ei toteutuisikaan.

On normaalia, että ihmiset heräävät 2-3 kertaa yön aikana ja nukahtavat sitten uudestaan. Tylsempi juttu on, jos uni ei heräämisen jälkeen tulekaan ja kello käy kolmea aamulla.

Oma ohjeeni on, että älä tuijota kelloa, ei ole pakko! Maailma ei kaadu yhdestä unettomasta yöstä, ja seuraava sujuu yleensä paremmin.

Aina ei tietenkään suju, ja syitä on monia. Nukkumiseen vaikuttavat muun muassa kilpirauhasen ongelmat, kipu ja stressi, kutiseva iho ja vaihdevuosien muutokset. Iän myötä kevytunisuus yleistyy.

 

TÄRKEÄ uneen vaikuttava tekijä löytyy edellisen päivän tapahtumista. Yön pimeinä tunteina ongelmat kasvavat kokoa ja työasiat nousevat kummittelemaan. Mieti, miten lopetat työpäiväsi, nollaatko pääsi, ja pidätkö päivän aikana riittävästi taukoja. Sanotaan, että jos et tauota päivällä, tauotat sitten yöllä. Yö on päivän peili.

Yksinkertainen neuvo nukahtamisen helpottamiseksi on mennä nukkumaan silloin kun väsyttää. Seuraavan kerran nukkumatti kolkuttelee yleensä vasta puolentoista tunnin kuluttua. Virkeänä on turhaan mennä sänkyyn pyörimään.

Tee unelle hyvät olot. Mieti mukavia, jätä iltakahvi juomatta, äläkä mene nälkäisenä tai ihan täydellä mahalla nukkumaan. Tarkista, että makuuhuone on viileä ja halityyny, korvatulpat tai unimaski ja -sukat ovat saatavilla, jos tarvis.

Sopivan painava peittokin voi vaikuttaa ja tuoda turvallisen olon. Mummolassa raskaan täkin alla lapsena ei uniongelmia tunnettu.

Jätä kännykät ja läppärit makuuhuoneen ulkopuolelle, niiden sinisävyinen valo vähentää melatoniinin, unihormonin, eritystä. Lue jotain tylsää, kokeile piikkimattoa tai rentoutusharjoituksia. Ja jos vieruskaverisi kuorsaa, voit pohtia, olisiko niin kauheaa nukkua joskus eri huoneissa.

 

JOS MURHEET vain valvottavat, kokeile järjestää huolihetki hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Istu alas, katso kellosta ja murehdi täysillä kymmenen minuuttia. Mieti, mille murheistasi voit tehdä jotain ja milloin. Sano sitten itsellesi, että huolet on nyt käyty läpi, palataan asiaan huomenna. Toimii, kun toistat tarpeeksi monena iltana.

Joskus apua voi etsiä akupunktiosta, ja viimeisenä keinona jossain tilanteissa, nukahtamis- ja unilääkkeistä.

Oma jipponi on simppeli, kasvohieronta. Kun käsittelen – tai pyydän vieruskaveriani käsittelemään – leukaluideni tiukat kiinnityskohdat ja kasvojeni kireät lihakset pehmeiksi, vaivuttaa se minut uneen melkein aina, lempeästi.”

 

Päivikki Rissanen
Terveydenhoitaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

 

Jaa
X