Tämä ikä, paras ikä

Tämä ikä, paras ikä

Työskentelin Kaisankodin vastaavana lääkärinä 27 vuotta. Kuntoutustiimin yhtenä asiantuntijana olen saanut olla mukana kehittämässä suomalaista kuntoutustoimintaa ja edistämässä kokonaisvaltaista hyvinvointia yksilötasolla.

Kuntoremonttiryhmiä tavatessani huomaan usein, että kurssilaiset saattavat odottaa liiankin tarkkoja ja yksityiskohtaisia ohjeita, miten heidän tulisi elää terveellisesti. Lisäksi monet haluaisivat tavoitella entistä kuntoaan ja urheilusuorituksiaan. Nykyisin ihannoidaan ehkä liikaa nuoruutta, energisyyttä, toiminnallisuutta ja tehokkuutta

Mitä on hyvä elämä?

Meidän olisi syytä muistaa, että vuodet tuovat useimmiten viisautta ja kokemusta, mutta samalla pitää luopua jostain. Kypsällä iällä ei tarvitse ihannoida sitä mitä pystyi tekemään ja teki ennen. Unohdamme herkästi suhteuttaa terveytemme ikäämme. Suosittelen kuuntelemaan tarkasti Tuure kilpeläisen Hyvä, paha, ruma mies -kappaleen sanoituksen ja sanoman.

Jokaisen tulisi kysyä itseltään, mitä hyvä elämä tarkoittaa minulle tässä iässä. Täyttyvätkö hyvän elämän kriteerit muun muassa seuraavilla elämän osa-alueilla:

  • Terveydentilan suhteen?
  • Työssä jaksamisena?
  • Henkisenä hyvinvointina?
  • Vapaa-ajalla?
  • Läheissuhteissa?

Omat tuntemukset terveydestä ovat tärkeitä. Ihmistä voidaan testata lukuisilla tavoilla, kuntouttaa ja asettaa tavoitteita. Joillekin numeerinen tieto on kimmoke terveempään elämään. Numerot ovat kuitenkin vain numeroita, sovittuja ylä- ja alarajoja. Emme hoida numeroita, vaan ihmisiä. Joskus pitää tyytyä siihen, miten tilanne on, ja päättää, miten elää lonkkavaivan tai lievän ylipainon kanssa mahdollisimman hyvää ja tervettä elämää.

Hiljaista tietoa siirtämään

Toivoisin, että jokaisen kokonaisvaltainen terveyden hoitaminen keskitettäisiin johonkin toimipisteeseen. Kun potilaan terveydestä on kokonaiskuva, hänen työtilanteensa ja työn ulkopuolinen elämäntilanteensa tunnettaan, on helpompi nähdä kokonaisuus ja jaksamiseen vaikuttavat seikat. Nyt saatetaan hoitaa silmäpolilla silmää, korvapolilla korvaa, yhdessä paikassa vasenta kättä ja toisaalla oikeaa. Kokonaisuuden ymmärtävä oma lääkäri tietäisi, mitä on tutkittu ja tehty, ja tieto kulkisi potilaan eduksi.

Meillä työssä käyvillä ”vanhoilla jäärillä” on laajalti tietotaitoa. Nuoremmilla työelämään tulijoilla puolestaan kapea-alaista erityisosaamista, esimerkiksi teknologian osalta. Oppisimmepa yhdistämään nämä kaksi! Hiljaisen tiedon siirtäminen tuleville polville on tärkeää.

Eilistä emme voi muuttaa, huomisesta emme vielä tiedä, joten ollaan tässä hetkessä ja nautitaan tästä päivästä! Hyvä tapa on kysyä itseltään aamuisin, yrittäisinkö tehdä tänään jotain eri tavalla kuin eilen. Kysymys ohjaa meitä tekemään oikeita ja toteuttavissa olevia ratkaisuja.

 

Olli Tuki

Kaisankodin eläkkeelle siirtynyt vastaava lääkäri

 

Jaa
X