Onko vapaa-aika balanssissa työn kanssa?

Monet ihmiset arvostavat vapaa-aikaa, etenkin laadukasta sellaista. Joku haluaa vetäytyä hiljaisuuteen, luontoon tai eläinten kanssa toimimiseen, joku toinen hakeutuu toisten ihmisten seuraan. Vapaa-ajalta saatetaan odottaa myös tapahtumia, viihdettä ja läjäytymistä. Monet arvostavat hyvää ruokaa ja käyttävät kokkaamiseen mielihyvin vaikkapa kaksi tuntia illassa. Monet taas arvostavat vapaa-ajalta helppoutta, yksinkertaisuutta ja leffan ääressä löhöämistä. Usein se, mihin olemme tottuneet, auttaa meitä rentoutumaan. Rentoutuminen toisella tavalla kuin ennen edellyttää viitseliäisyyttä, aikaa ja totuttelua. Millä tavoilla sinä voisit rentoutua tai virkistyä?

Työn ja vapaa-ajan vertailun suhteen on monenlaisia ihmisiä. Osa haluaa käydä töissä ja tienata, jotta voivat vapaa-ajalla tehdä mitä haluavat. Osa ei halua käydä töissä, koska vapaa-ajan väheneminen voi olla pelottavaa.  Osa saattaa tyytyä elämään niukoilla tuloilla, jotta saavat itse päättää mihin aikaan heräävät ja kulkevat. Osa käy töissä, koska se on mielenkiintoista ja on mukavaa olla osa työyhteisöä. Osa haluaa tehdä lapsia sen vuoksi, ettei tarvitsisi mennä töihin, osa menee töihin lepäämään lapsiarjesta ja osa ei pysty tekemään lapsia, koska työelämä vie kaikki mehut. Osa taas puurtaa sekä töissä että vapaa-ajalla, esimerkiksi töissä käyvät omaishoitajat.

Vapaa-aikakin voi muodostua stressaavaksi jos ei ole kiintopisteitä elämälle. On suuri haaste joka aamu keksiä uusi syy, miksi herätä ja ryhtyä johonkin toimeen, jos ei ole toimiansa ennakkoon suunnitellut. Voi olla helpompaa tarttua työnteon rutiiniin, joka pysyy viikosta toiseen kohtalaisen samana. Työn ei tarvitse aina olla ihmeellistä, kutsumus tai kiinnostuksenkohde: olen kuullut esimerkiksi joidenkin ihmisten parissa työskentelevien haluavan vaihtaa työn tehtaan liukuhihnatyöhön. Jotkut ajattelevat liukuhihnatyön olevan rentouttavaa, koska silloin ei tarvitse kantaa vastuuta esimerkiksi vihaisista tai epätoivoisista ihmisistä. Jotkut taas ovat kommentoineet, että liukuhihnatyöhön kyllästyy pian. Entä jos liukuhihnatyön ottaisikin sen kannalta, että tutustuu työkavereihin ja rohkaisee heitä kahvitauolla? Silloin myös kokenut sosiaalinen konkari voisi harjoittaa vahvuuksiaan töissä. Vapaa-ajaksi voi sitten kuitenkin valita työn tekemiselle vastapainoa: fyysisen työn tekijälle kehon rentoutumista ja ajatuspähkinöitä, ihmisten kanssa työskenteleville vapautta ihmisiin liittyvistä vastuista ja tietotyöntekijöille vapautta koneen äärestä ja fyysisesti aktiivisempaa vapaa-aikaa.

Vaikka emme ole työnvälitystoimisto, haluamme kannustaa ihmisiä kokeilemaan erilaisia työtehtäviä jos siihen on mahdollisuus. Raha ei ole ainut palkka työstä, vaan myös kokemus voi palkita ja avata uusia ovia.

 

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti

YAMK, Työelämäpalveluiden tiimivastaava

Kaisankoti, Espoo

Psykologinen turvallisuus töissä

Psykologinen turvallisuus töissä tukee uudistumista, innovaatioita sekä edistää oppimista. Psykologinen turvallisuus edistää tulosten saavuttamista ja vahvistaa työtyytyväisyyttä sekä työhön sitoutumista. Käytännössä psykologinen turvallisuus voi ilmetä siten, että jokainen uskaltaa tuoda esille ajatuksia, kysymyksiä tai huolia, sekä uskallusta pyytää apua ja myöntää virheitä ilman rangaistuksen pelkoa tai nolatuksi tulemista.

Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä ja kaikilla ei tarvitse olla organisaatiossa samanlaista työnkuvaa. Jokaisen perustehtävän määrittely ja perustehtävien mukainen toiminta edistää sujuvaa yhteistyötä työpaikoilla. Perustehtävät voivat olla esimerkiksi asia-, ihmis-, talous-, ympäristö-, turvallisuus-, johtamis-, innovointi-, analyysi- tai tutkimuskeskeisiä. On perustehtävä mikä hyvänsä, on ammattimaista ottaa huomioon toisten työntekijöiden ja heidän tehtäviensä kunnioitus ja hyvä käytös työpaikoilla.

 Havaitsetko teidän organisaatiossanne psykologista turvallisuutta esimerkiksi näin:

  • Mielipiteitä ja ongelmakohtia uskalletaan ottaa esille, syyllistämättä
  • Yhteistyö sujuu eikä esty pelon tai kilpailun vuoksi
  • Ihmisten erilaisuutta arvostetaan
  • Otettuun riskiin suhtaudutaan tutkailevasti ja oppien
  • Virheistä opitaan yhdessä

Virheitä voi tulla eteen työssä kuin työssä myös kokeneiden ja tehokkaiden ihmisten tai tiimien taholta. Virheistä kuitenkin opitaan, virheet pyritään korjaamaan ja mennään eteenpäin edelleen uutta oppien. Se, että virheitä ei pyritä peittelemään edistää avointa keskustelua ja työtapojen nopeaa kehitystä.

 Mitä sinä voit tehdä johtajana tai työntekijänä:

  • Voit tunnistaa omia tapojasi ajatella ja toimia: ”Olenko turvallinen toisille?”
  • Voit kysyä toisten mielipiteitä ja kiittää niistä
  • Voit olla syyllistämättä toisia
  • Voit tuoda vaikeat asiat esille keskusteluun ja edistää vaikeista asioista oppimisen kulttuuria
  • Voit myöntää omat virheesi ja keskeneräisyyden toisille
  • Voit esittää kysymyksiä ja ideoita ja pyytää toisiakin toimimaan niin
  • Voit kertoa jos et tiedä tai osaa jotakin tai jos tarvitset toisten apua
  • Voit kuunnella toisia
  • Voit antaa arvostavaa ja rehellistä palautetta toisille
  • Voit kiittää avusta ja tuesta
  • Voit puuttua selkeisiin rikkeisiin
  • Voit tarttua virheiden korjaamiseen ja pyytää muita avuksi
  • Voit edistää toimivia ja hyviä työtapoja ja käytänteitä sekä selkeitä rakenteita

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti/ YAMK/ Työelämäpalveluiden tiimivastaava/ Kaisankoti, Espoo

Lähteet: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa

Odottavan aika on pitkä tai toimelias

Olen odottanut tänä keväänä lämpimän kevään tuloa enemmän, kuin aiempina vuosina. Odottaminen tuntuu pitkältä, jos ei ole toimelias odottavana aikana. Toiminta suuntaa huomiomme hetkeksi nykyhetkeen tulevan sijaan. Toiminta voi olla myös tavoitteellista tulevan tapahtuman odottamista.

Mitä sinä olet odottanut elämäsi aikana? Oletko odottanut bussia, koeviikkoa, päätöstä tuletko valituksi, myöhästelevää ystävää, puolison löytämistä, lasta, kissanpentua, alennusmyyntiä, työpaikkaa, ahdistuksen vähenemistä, kipujen lakkaamista, joukkoon kuulumista, hyväksyntää, katsetta, ystävällisiä sanoja, apua lampun vaihtamiseen, auton katsastusta, unelma-ammattia, enemmän vapaa-aikaa, lisää rahaa, isompaa asuntoa, matkaa, eläkettä tai lempisarjan uutta kautta? Mitä odotat nyt?

Odottaminen voi olla varautumista jonkun asian tuloon tai tapahtumiseen, toivomista, kaipaamista tai pelkoa. Odottaminen voi myös olla pysymistä jossakin paikassa ja pidättäytymistä muusta, kunnes jokin asia tapahtuu. Odottaminen on myös sitä, että on valmis jotakin käyttöä varten. (fi.wiktionary.org/wiki/odottaa)

 

Odottaessasi työpaikkaa, uutta ammattia tai eläkettä

Koska Kaisankodissa järjestämme ammatillista kuntoutusta, monelle voi olla ajankohtaista työpaikan tai sopivan alan löytäminen ja odotukset oman voinnin paranemisesta. Vaikka tämä voi kuulostaa tylyltä, sanoisin, että näitä asioita ei voi vain odottaa, vaan niiden eteen täytyy toimia. Nämä asiat yleensä eivät tipahda syliin tai kolkuta ovella. Oma vointi voi myös parantua sillä, että ryhtyy toimimaan. Sairaus ei välttämättä lakkaa olemasta tässä elämässä, mutta siitä huolimatta voit olla vapaa toimimaan niiden asioiden avulla, joita sinulla vielä on jäljellä elämässä. Kukaan ihminen ei myöskään voi puolestasi näitä asioita tehdä. Olet oman elämäsi Toimija.

Odottaessasi työpaikan tai ammatin löytymistä voit pyrkiä laajentamaan vaihtoehtoja sen sijaan, että pidät jotakin asiaa mahdottomana, tylsänä tai epäsopivana. Uusien näkökulmien pohtiminen nimittäin kasvattaa uusia hermoyhteyksiä aivoissasi. Opiskeleminen on myös aina hyödyksi aivoille, vaikka lopputulosta ei tietäisikään. Onneksi Suomessa on tarjolla monen tasoisia opintoja ja lyhytkursseja.

Oppimisvaikeudet eivät ole este opiskelulle. Oppimisvaikeuksissa täytyy vain huomioida riittävä aika, kertaus, omat oppimisen tavat ja säännölliset rutiinit. Jos olet tekemällä oppija, voit etsiä käytännönläheisen alan tai selvittää oppisopimuskoulutusmahdollisuutta. Muistathan myös sen, että hakiessasi opiskelemaan sinun ei tarvitse osata valmiiksi oppimaasi alaa. Sitä varten ihmiset opiskelevat, että he osaisivat jotakin sen jälkeen, kun ovat olleet opiskelemassa. Jonkin alan oppiminen ei myöskään automaattisesti vaadi hyviä arvosanoja, vaan heikommatkin arvosanat voivat riittää. Useimmiten ratkaisevaa voi olla asenne ja motivaatio uuden oppimiseen ja uusiin työtehtäviin.

Monet tuovat esille myös ongelmat tietokoneen käytössä. Ei hätää! Jos sinulla ei ole kokemusta tietokoneista, mutta sinulla on älypuhelin, opit käyttämään myös tietokonetta. Älypuhelin on kuin tietokone pienoiskoossa. Jos et halua käyttää tietokonetta fyysisten kipujen tai sormien kömpelyyden vuoksi on siihenkin olemassa ratkaisu: puheentallennus -ohjelmat kirjoittavat puheesi tekstiksi. Nämä ohjelmat ovat usein jo valmiina tietokoneellasi, jos se on noin alle 10 vuotta vanha. Odottaessasi työtä, ammattia tai eläkettä voit tutustua puheentallennus-ohjelmiin ja vaikkapa pyytää ohjausta niiden käytössä.

 

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti/ YAMK/ Työelämäpalveluiden tiimivastaava/ Kaisankoti, Espoo

Jos olisit puu, mikä puu olisit?

Olisitko tammi tasaisella maalla; itsenäisesti kasvava mänty kivisen ja kallioisen mäen päällä; koivu, jonka pitkät oksat ottavat tuulessa kiinni toisiinsa; kuusi tiheässä ja hämärässä metsässä; kaunis koristepihlaja vai kenties jäykkäoksainen, mutta herkästi haviseva haapa? Puut ja kasvit eivät ole erikoisalaani, mutta joskus luontovertauksilla on hauskaa leikitellä, sillä se saattaa tuoda uuden näkökulman myös ihmisyyden aiheisiin. Luontoportti ilmehtii puita esimerkiksi näin:

  • Haapa: Nopeakasvuinen, viihtyy avoimilla paikoilla, huono kilpailija ja joutuu väistymään havupuiden tieltä. Toimii kasvualustana muille.
  • Kuusi: Varjoa sietävä puu, joka pystyy sinnittelemään muiden metsäpuiden alla.
  • Mänty: Vankka paalujuuri kestää myrskyjä. Menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla.
  • Tervaleppä: Lepällä on varaa pudottaa lehtensä vihreinä, mikä toimii lannoitteena muille kasveille.
  • Pihlaja: Houkuttelee voimakkaalla tuoksullaan pölyttäjiä, pidetty vähäarvoisena. Puuaines on kovaa ja joustavaa.
  • Tammi: Paksurunkoinen ja vahvaoksainen sekä pitkäikäinen. Vaatii valoa ja kosteutta.
  • Rauduskoivu: Runsaasti versova pioneeripuu, joka valtaa nopeasti tyhjät alueet. Vaatii paljon valoa.

Tunnistitko itsesi yllä olevista kuvauksista? Puut viihtyvät erilaisissa maaperissä ja puun juuret kasvavat eri tavoin: osa syvälle maahan, osa valtoimenaan ja osa pintamaahan. Metsässä puut kasvavat omalla kasvupaikallaan niiden ominaisuuksien mukaisesti, eivätkä ne tarvitse hoitotoimenpiteitä välttämättä ollenkaan. Erilaiset puulajit menestyvät erilaisissa kohdissa ja luonnossa kasvupaikat valikoituvat puiden ominaisuuksien mukaan. Puut myös tarjoavat suojaa erilaisille kasveille, linnuille, eläimille ja ihmisille. 

Jos puu ei voi hyvin, taitava puutohtori osaa ehkä päätellä, tulisiko puuta tai sen ympäristöä hoitaa ja miten. Miten sinä haluaisit tulla hoidetuksi tai kohdatuksi?

Haluatko, että joku käärisi hihansa, laittaisi käteensä suuret viiltosuojahanskat ja ottaisi mukaansa painavan laatikollisen työkaluja­ – vai sitä että joku vain katsoisi sinua eri puolilta, ehkä taputtaisi runkoa ja olisi hiljaa? Tarvitsetko lisää vettä, lämpöä tai ympäristön muokkausta? Toivotko kuoren suojaamista ja tukikeppejä? Vai haluatko kenties kuitenkin kasvaa omaan tahtiisi, ilman kajoavia toimenpiteitä?

Koska puut ovat ilahduttaneet meitä tuomalla suojaa ja kauneutta sekä rauhoittavaa huminaa, voimme myös surullisina ja epätoivoin sävyttäminä päivinä katsoa niitä ja ihmetellä niiden sitkeyttä ja kasvun salaisuuksia. Ne vain kasvavat, emmekä me varmuudella tiedä miten. Meidän ei tarvitse varmuudella tietää tulevaisuuttamme, saati juuttua kiinni menneisiin. Jos olemme turhautuneita ja on vaikeaa tehdä valintoja omaa elämäämme koskien, voimme ehkä saada hetken hengähdystauon, uudenlaista perspektiiviä ja voimaa luonnosta ja puista inspiroituen. Minua esimerkiksi usein puhuttelee se, kuinka vanhat puun kannot versovat uusia alkuja. Uudet alut muistuttavat minua myös tästä sanonnasta, jonka olet ehkä kuullutkin: ”Vaikka tietäisin, että huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun”(Karl Lotz 1944).

Sillä ainahan ehtii aloittaa.

 

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti, YAMK, Työelämäpalveluiden tiimivastaava

Kaisankoti, Espoo

Empatia ja myötätuntouupumus työelämässä

Empatia on tärkeä osa ihmisyyttä, vapaa-aikaa ja työtä. Joillakin ihmisillä on ollut syntymästä lähtien paremmat lähtökohdat empatian harjaantumiselle, kuin toisilla. Empatiaa voi kuitenkin opetella ja harjoittaa – harjoittaminen aktivoikin myös aivojen mielihyväjärjestelmää. Empatian kokeminen tai harjoittaminen voi myöskin vaurioitua erilaisten kokemusten myötä. Eräiden tutkimusten mukaan empatiaa onkin helpointa osoittaa sellaisille ihmisille, joihin on helppo samaistua.

Empatia voi ilmetä järki-, tunne- ja käytöstasoilla. Järjellä toimiva empatia tarkoittaa toisen ihmisen ja ajatusten ymmärtämistä. Tunnetasolla toimiva empatia tarkoittaa sitä, että osaa kuvitella miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Käytöstasolla toimiva empatia eli myötätunto on sitä, että ihminen osoittaa ihmiselle ymmärtävän tai tuntevan toisen ajatukset tai tunnetilan eleiden tai sanojen avulla. Se, että joku ihminen ei osoita aktiivisesti myötätuntoa, ei välttämättä tarkoita etteikö hän voisi ymmärtää tai tuntea toisen tilannetta, vaan silloin voi olla kyse myös myötätuntouupumuksesta.

Myötätuntouupumukselle alttiita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan henkilöstö, onnettomuus- ja rikostutkijat, oikeuslaitoksissa työskentelevät, toimittajat sekä omaishoitajat. Myötätuntouupumus voi ilmetä myös perhe- tai ystäväpiirissä. Hiukan ristiriitaista onkin, että erityisesti empaattiset ihmiset voivat herkistyä myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumukselle altistaa voimakas vastuullisuuden tunne, herkkyys, empaattisuus, toisten myötäeläminen ja ajan kanssa kertynyt kuorma sekä vähäinen palautuminen. Myös menetykset, suru ja traumat voivat ajaa ihmisen käyttämään herkästi puolustusreaktioita sen sijaan, että jaksaisi huomioida toisten ihmisten tunteet joka tilanteessa.

Myötätuntouupumus ilmenee mm. fyysisinä stressioireina, varautuneisuutena, jännittyneisyytenä, pessimistisenä maailmankuvana, vuorovaikutuksesta eristäytymisenä, ylivireytenä, unettomuutena, ahdistuneisuutena, jopa impulsiivisena käytöksenä ja arvojen sekä työmoraalin heikkenemisenä. Empatian tervettä kehittymistä estäviä tekijöitä työelämässä tai muussa vuorovaikutteisessa ryhmässä voi olla pelko, kilpailu tai tiukat roolit ryhmässä. Jos luottamusta ei ole, ihminen herkistyy käyttämään puolustusreaktiota empatian harjoittamisen sijaan. Etätyöskentelyssä ja somessa empatiaa sen sijaan voi estää kehonkielen puute, jolloin tunnetieto ja peilisolujen käyttö jäävät puolitiehen.

Mikä olisi ratkaisu empatian ja myötätunnon lisääntymiselle? Voisiko se olla lepo, sanallinen itsen ja toisten kannustaminen, halaaminen ja ajan kuluminen sekä hakeutuminen seuraan, jota ei tarvitse pelätä? Joskus yksinolollakin on aikansa, mutta empatian ilmeneminen liittyy tavalla tai toisella toisten kanssa olemiseen. Empatia ei lisäänny olemalla ankara. Myötätunto lisääntyy myötätunnolla. Olen kuullut joskus laulun jossa sanotaan: ”Kaikista ei tarvi pitää, riittää kunhan rakastaa”. Empatiaan ja myötätuntoon ei siis tarvita sitä, että toinen ihminen miellyttäisi itseä tai kokisimme samanlaisuutta. Myötätuntoa on sekin, että ei hylkää toista, vaikka hän oireilee olemalla kireä, vetäytynyt tai hyökkäävä. Myötätuntoa on myös oleminen hiljaa. Surua ja uupumusta kokenut vastuuntuntoinen ihminen tuskin haluaa kuulla esimerkiksi sitä, mikä on hänen kehittymisen paikka seuraavaksi ja sitä seuraavaksi. Ihmisen tukemista on myös se, että antaa hänen itse ratkaista omat asiansa ja luottaa hänen kykyyn ajatella omilla aivoillaan.

 

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti, YAMK, Työelämäpalveluiden tiimivastaava

Kaisankoti, Espoo

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, Kaisankoti
Bodomintie 37
02740 Espoo

050 57 20 830 tai
050 470 0319
toimisto(at)kaisankoti.fi

Tehtävämme on auttaa työelämässä tai sen ulkopuolella uupuneita kuntoutumaan sekä ohjata ja auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Toimimme työikäisten kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksen ja työllistämispalveluiden rajapinnassa. Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn ja kapasiteetin tunnistaminen on keskeinen osa työtämme.