Etäkuntoutus lentoon Kaisankodilla 2020

Korona-aika yllätti meidät kaikki. Ihmiset eristäytyivät koteihinsa ja pitivät yhteyttä vain kaikkein lähimpiin ihmisiin. Mielenkiintoista oli, että olin juuri helmikuussa saanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon valmiiksi, jossa olin tutkinut työikäisten kuntoutuksen tulevaisuutta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että etäkuntoutuksen arveltiin olevan pääasiallinen tapa toteuttaa työikäisten kuntoutusta Suomessa vuonna 2030. Etäkuntoutus rantautui kuntoutuspalveluihimme kuitenkin jo huhtikuussa 2020, osittain pakon sanelemana. Etäkuntoutus oli ainoa kuntoutus, jota pystyimme asiakkaillemme korona-aikana tarjoamaan.

Kaikki kuntoutuspalvelumme eivät olleet vielä huhtikuussa muovattavissa etäkuntoutusformaattiin, mutta ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE) sen sijaan solahti etäkuntoutusformaattiin oikein mukavasti. Osa meistä sai olla onnekkaita ja jatkaa työtään kuntoutujien kanssa etäkuntoutusmenetelmin. Monelle kuntoutujalle etäkuntoutus saattoi kuulostaa pelottavalta. ”Mitä etäkuntoutus on? Ei minulla ole tietokonetaitoja”, kuntoutujat sanoivat. Suosituimpia etäkuntoutuksessa käytettyjä välineitä ovat mm. puhelin, videoneuvottelu sekä niitä täydentävät ajasta riippumattomat menetelmät, kuten sähköposti tai harjoitusohjelmat tietokoneella. Järjestelmämme mahdollisti esimerkiksi videovastaanottoja Diariumin Viivi -järjestelmän välityksellä. Alkujännityksen jälkeen kuntoutujat tulivat sinuiksi etäkuntoutusmenetelmien kanssa ja sovimme kunkin kanssa erikseen siitä, mikä olisi paras ratkaisu.

Työntekijän näkökulmasta etäkohtaamiset kuntoutujien kanssa tuntuivat mukavilta; saimme kohdata ihmisiä keskustelun tasolla olemassa olevista koronarajoituksista huolimatta. Odotin aamuisin ja etenkin viikonlopun jälkeen sitä, että saisin taas keskustella kuntoutujille tärkeistä asioista heidän kanssaan. Koin, että saatoin saada kuntoutujiimme joskus jopa paremman kontaktin ja paremman käsityksen heidän arkielämästään, kuin vastaanottotilanteissa. Kuntoutujat olivat useimmiten tunnollisesti tavoitettavissa etukäteen sovittuina aikoina. He olivat myös vastaanottavaisia erilaisille vinkeille, joihin he saattoivat tutustua vaikkapa internetlinkkien kautta. Uskon että voin sanoa AKSE-tiimin puolesta saaneemme aikaiseksi etäpalveluna yhtä hyviä, ellei parempiakin kuntoutussuunnitelmia, kuin ennen. AKSE-tiimimme kokoontui säännöllisesti yhteisiin palavereihin ja olimme toistemme tavoitettavissa työpäivien aikana.

Koska ammatillinen kuntoutusselvitys etäpalveluna toimi meillä näinkin hyvin, päätimme jatkaa sen tarjoamista edelleen syksyn aikana. Kenties se jää pysyvänä meidän palveluihimme. Toivon, että etäkuntoutus voi olla antamassa niin kuntoutujille, kuin työntekijöillekin uusia ja kotia lähellä olevia mahdollisuuksia. Vaikka olen nuorena vannonut vihanneeni tietokoneita ja digitaalisia ratkaisuja, ne voivat palvella myös hyvää. Niin saa ollakin.

Satu Mäkelä
Toimintaterapeutti ja Kuntoutus- ja työelämäpalveluiden asiakassuhdekoordinaattori

PS: Meidät löytää myös Facebookista @Kaisakallionkansalaislahjasäätio ja LinkedIn:stä @Kaisankoti Kuntoutus- ja työelämäpalvelut

"Talvisodan henki" on jälleen tarpeen tuntematonta COVID-19 -vihollista vastaan

 

Talvisodan henki ja uusi vihollinen

Tänään 13.3.2020 on kulunut kahdeksan vuosikymmentä Suomen Talvisodan päättymisestä. Kuukausia kestäneiden taistelujen jälkeen ylivoimainen vastustaja kyettiin yllättäen torjumaan yhteisen taisteluhengen avulla.

"Talvisodan hengellä” tarkoitetaan talvisodan aikana v. 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, joka mahdollisti Suomen puolustuksen kestämisen ja maan itsenäisyyden säilymisen. Erityisesti presidenttipari Kyösti ja Kaisa Kallio olivat luomassa tätä nykyään käsitteeksi tullutta kansallista yhteishenkeä.

Suomen menestyksen avain talvisodan taisteluissa oli uusi sotataktiikka eli ”motitus”, josta tuli kansainvälisesti käytetty sotilastermi. Suomalaisjoukot pilkkoivat vihollisen joukot ensin pieniksi ryhmiksi jättäen ne ”kypsymään” eli odottamaan voimavarojen loppumista. Motitettu vihollisjoukko sitten tuhottiin sopivalla hetkellä.

Suomalaiset sotilaat olivat myös kuuluisia siitä, ettei taistelukaveria koskaan jätetty vihollisen haltuun - ei edes eturintamassa menehtyneenä.

Tänään olemme Suomessa uuden haasteen edessä, kun COVID-19 pandemia vyöryy maahamme. Näennäisesti ylivoimainen vihollinen on jälleen vastassamme. Tarvitsemme uusia keinoja ja vanhaa ”Talvisodan henkeä” - aivan kuten 80 vuotta sitten.

Tuntematon uhka

Tämä uusi virus on vielä tuntematon (vasta muutaman kuukauden ikäinen). Tämän vuoksi varomattomia asiantuntijalausuntoja ja julistuksia tulisi välttää. COVID-19 ei ole SARS - ei mikään Ebola eikä influenssa vaan täysin uudenlainen tauti. Entiset epidemiologiset tiedot ja olettamukset eivät paljoa auta tai näitä tulisi tulkita varoen. Torjunnan tulisi perustua faktatietoon eikä olettamuksiin. Kiina, Singapore ja Etelä-Korea ovat yllättäen onnistuneet innovatiivisesti rajaamaan taudin leviämistä. Tämä on faktaa! Ottakaamme oppia heiltä!

WHO:n rohkaiseva kehotus: ”Taistelu kannattaa

Viime viikkoisissa WHO:n asiantuntijoiden lehdistötilaisuuksissa on tullut selkeä viesti: Sotaa COVID-19 vastaan ei ole vielä hävitty ja voittamisen tulisi olla edelleen ensisijaisena tavoitteena. Ilman taistelua tullaan taatusti häviämään – henkinen luovuttaminen heti alkuunsa olisi painajaismaista. Kaikki hallinnon alat tulee valjastaa yhteiseen vastustamistyöhön. Myös jokaista kansalaista tarvitaan yhteiseen rintamaan. Intensiivinen taistelu kannattaa.

Pandemian toissapäiväinen ”toteaminen” ei antanut WHO:n lupaa luovuttaa vaan kutsun entistä aktiivisempaan taisteluun. Sammuttaminen tulee olla edelleen tavoitteena Kiinan esimerkin mukaisesti, mutta vihollisen etenemisen hidastaminenkin säästää ihmishenkiä - ja jokainen yksilö on taistelun arvoinen. COVID-19 vihollisen edessä ei pidä luovuttaa- ei missään tapauksessa!

Uusi-vanha taktiikka

Vihollisen etenemistä tulee intensiivisesti vastustaa tavallisin kansanterveydellisin keinoin Kiinan mallin mukaisesti. Virus pitää ”motittaa” ahtaalle, sulkea sisään. Sairaat tulisi siis eristää ja lähikontaktit metsästää omiin koteihinsa. Tämä ei ole taloudellisesti kallista – laajemmat ”eristykset” puolestaan ovat. Aikaa ei ole vaan hukattavissa - ei päivääkään. Mahdollisuuksien ikkuna on pian sulkeutumassa.

Talvisodan henki

Uudet aseet ja strategiat tulisi ottaa myös Suomessa käyttöön ja mahdottomalta tuntuva taudin sammuttaminen pitäisi olla vielä tavoitteena. Olemmeko valmiita siihen? Talvisodan henki on nyt tarpeen!

COVID-19 on tappava vihollinen ja kaikkia kansalaisia tulee suojella. Jokainen meistä on yhtä arvokas. Eikä me kaveria jätettäisikään! – Eihän?!

 

Espoossa 13.3.2020

Ari Vehmas, vastaava lääkäri

Kaisankoti, Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö (Ex-virustutkija, John Hopkins)

 

Linkit:

1) WHO Press briefings for ex. 11.3.2020: https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/media-resources/press-briefings

2) WHO Press briefing 11.3.2020 (text version): https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/transcripts/who-audio-emergencies-coronavirus-press-conference-full-and-final-11mar2020.pdf?sfvrsn=cb432bb3_2

3) The press conference with Dr Bruce Aylward: https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=549891105881899&id=154163327962392&_rdr

4) 3 Report of the WHO-China Joint Mission on COVOD-19

Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) - China

 

 

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, Kaisankoti
Bodomintie 37
02740 Espoo

050 57 20 830 tai
050 47 22 821
toimisto(at)kaisankoti.fi

Tehtävämme on auttaa työelämässä tai sen ulkopuolella uupuneita kuntoutumaan sekä ohjata ja auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Toimimme työikäisten kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksen ja työllistämispalveluiden rajapinnassa. Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn ja kapasiteetin tunnistaminen on keskeinen osa työtämme.