Pelon voittaminen aasin tavoin

Haluan eläinten ystävänä kertoa sen, mitä tiedän aaseista. Jos aasit eivät liiku eteenpäin, se ei johdu tyhmyydestä tai itsepäisyydestä, vaan mahdollisesta pelon uhasta. Useimmat aasit käyttäytyvät siten, että ne eivät juokse karkuun mahdollista uhkaa kuin hevoset, vaan aasit kääntyvät katsomaan uhkaa. Jos aasi havaitsee uhkan olevan peto, se voi taistella petoa vastaan niitä talloen. Aasit voivat olla hurjia puolustaessaan jälkeläisiään tai laumaansa. Aaseilla on pitkät korvat ja selässä ristin muotoinen väritys. Aasit voivat kantaa taakkoja ja ne tulevat toimeen yksinkertaisella ravinnolla, mutta ne huolivat vain puhdasta vettä. Aaseja on Suomessakin ja niitä voi pitää terapiaeläiminä. Aasit ovat älykkäitä, sosiaalisia ja ne osaavat myös vartioida sekä varoittaa äänellään tontille tulevista vieraista, ihmisistä tai pedoista. Aaseilla on hyvä oppimiskyky ja muisti, jonka vuoksi ne löytävät oikean tien. Aaseilla on myös oma tahto.  

Aaseilla on siis hienoja ominaisuuksia, joista me voimme oppia. Otetaan käsittelyyn uhkan kokeminen, pelko. Ihmisetkin kokevat pelkoa. Pelko saattaa sulkea meidät ja estää tekemästä asioita. Paras keino suhtautua pelkoon olisi kohdata pelko ja taistella pelkoa vastaan, kuitenkin niin että kukaan elollinen ei vahingoitu. Usein pelkomme on kuitenkin abstrakti asia. Pelko voi olla epärealistinen tai suurentunut. Pelkoa voi usein helpottaa se, että tutustuu kyseiseen asiaan ja yrittää suhteuttaa sen oman kokoiselle, pienelle paikalleen. Entä voisiko pelkoa käsitellä myös hiukan konkreettisemmin, kuten kirjoittamalla tai piirtämällä paperille pelottavat asiat ja sen jälkeen rypistämällä paperin, tallomalla sen ja vaikkapa polttamalla sen?  

Meitä saattaa pelottaa monenlaiset asiat. Tulevaisuus voi tuntua pelottavalta, samoin sairaudet, yksinäisyys tai varattomuus. Toiset ihmiset voivat tuntua pelottavilta. Pienet pöpöt voivat pelottaa. Jotkut pelkäävät myös eläimiä, ukkosta tai pimeää. Jotkut pelkäävät kuolemaa, toiset elämää. Pelkojen juuret voivat olla turvattomissa kokemuksissa. Kaikkein parasta olisi, jos uskaltautuisimme yrittämään aina uudelleen ja uudelleen ja hankkisimme itsellemme uusia, parantavia kokemuksia. Joskus voi helpottaa, että pelon voi myöntää ja siitä voi puhua ääneen jonkun toisen kanssa. Joskus sen sijaan voi helpottaa se, että ei anna pelolle niin paljoa huomiota, että puhuisi siitä alvariinsa.  

Ihmiskeho on ihmeellinen instrumentti. Ihmiskehon hermostossa voi muutaman sekunnin aikana tapahtua reaktio, jossa olemme ajaneet itsemme paniikkiin huoliajatuksen sallimisella. Tällaisessa tilanteessa reaktion voi saada sammumaan rauhallisilla ja pitkillä ulospuhalluksilla. Sen lisäksi voi sanoa itselleen: ”Ei hätää”.  Salli tuolloin itsellesi ajatus aaseista. Toisaalta, jos aasi tuntuu sinusta liian vieraalta ajatukselta, voit tukeutua perinteisempään sananlaskuun: ”Älä murehdi. Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää”. Se on vanhan kansan viisaus, jonka avulla sallimme itsellemme ajattelun muutoksen. 

  

Näihin kuviin ja tunnelmiin, 

Satu Mäkelä 

Toimintaterapeutti AMK, Kuntoutus- ja työelämäpalveluiden asiakassuhdekoordinaattori 

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, Kaisankoti
Bodomintie 37
02740 Espoo

050 57 20 830 tai
050 47 22 821
toimisto(at)kaisankoti.fi

Tehtävämme on auttaa työelämässä tai sen ulkopuolella uupuneita kuntoutumaan sekä ohjata ja auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Toimimme työikäisten kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksen ja työllistämispalveluiden rajapinnassa. Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn ja kapasiteetin tunnistaminen on keskeinen osa työtämme.