Anna arjelle merkitys

Joskus arkea ja arkisia asioita pidetään tylsinä asioina. Mutta entä, jos niitä ei olisi ollenkaan? Voisitko silloin hyvin? Voisitko ilman niitä toteuttaa unelmiasi?

Jokapäiväiseen arkeen liittyy uni, ruoka, hygieniasta ja vaatetuksesta huolehtiminen, hengittäminen, liikkuminen edes jollakin tavoin ja toivottavasti myös jonkinlaiset ihmissuhteet. Se, kuinka ihminen suoriutuu näistä toiminnoista, vaikuttaa hänen toiminnalliseen identiteettiinsä ja pystyvyyden kokemukseen.

Unen, ravinnon ja sosiaalisten kontaktien niukkuus tai välinpitämättömyys itsestä huolehtimisesta voivat olla seurasta esimerkiksi sairauksista, varattomuudesta tai kiinnostuksen puutteesta. Haluan herätellä meitä kiinnostumaan ajatuksesta, jossa unen, ravinnon, puhtauden ja aktiivisuuden tasapainottaminen ovat lääke monien vaivojen ehkäisyyn ja hoitoon.

Otetaan esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden hoito: Psykoterapian tuloksellisuudesta 55% selittyy elämän olosuhteilla ja elämän muutoksilla, jotka tukevat tai ehkäisevät terapian vaikuttavuutta, sekä hoitoon kohdistuvilla odotuksilla. Minkälaisilla elämän muutoksilla sinun tilanteesi voisi kohentua? Toimintaterapian traumaperäisen stressin hoidon ohjelmissa käytetään arjen toimintojen ja ajankäytön tasapainottamista. Työskennellessäni nuorisopsykiatrian osastolla huomasin potilaiden mielialan ja toimintakyvyn kohenevan jopa viikossa, kun arjen rutiinit saatiin rullaamaan. Miksipä sama ei toimisi myös aikuisten kohdalla?

Mielenterveys, oppiminen, keskittyminen ja muistin toiminta rakentuvat aikuisillakin riittävälle levolle, ravinnolle, liikunnalle, aktiivisuudelle sekä niiden väliselle toiminnalliselle tasapainolle. Toiminnallinen tasapaino tarkoittaa ajankäytön tasapainottamista pakollisten asioiden ja mielihyvää tuottavien asioiden kanssa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että itsensä terveeksi tuntemat ihmiset käyttivät 8 tuntia nukkumiseen, 8 h 40 minuuttia työhön tai vastaavaan tavoitteelliseen toimintaan, 4 h 40 minuuttia vapaa-aikaan ja 2 h 40 min itsestä huolehtimiseen. Toiminnan tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella suunnittelulla voidaan siis vaikuttaa ihmisen kokemukseen tyydyttävästä ja merkityksellisestä elämästä.

Pohdittavaksi:

Miten voisit muokata arkeasi tasapainoiseen suuntaan? Miten voisit suhtautua uudella ja arvostavalla tavalla pieniin, arkisilta tuntuviin asioihin? Miten voisit lisätä itsestä huolehtimista? Voisitko psyykkisen tai fyysisen kivun ilmaantuessa kokeilla jotakin pientä, konkreettista toimintaa, joka saa huomiosi hetkeksi pois pahasta tunteesta? Entä miten voit tehdä omasta tai läheistesi arjesta juhlan?

Satu Mäkelä 

Toimintaterapeutti AMK, Kuntoutus- ja työelämäpalveluiden asiakassuhdekoordinaattori

Lähteet:

  • Harpe&co 2/2006. The Use and Validity of the Canadian Occupational Performance Measure in a Posttraumatic Stress Program. OTJR, The Occupational Journal of Research, Occupation, Participation and Health, Vol.26.
  • Turner&co 2002, 25-46. Occupational Therapy and Physical Dysfunction. Principles, Skills and Practice. Churchill Livingstone, London.

Sähköiset lähteet:

https://www.duodecimlehti.fi/duo94629

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, Kaisankoti
Bodomintie 37
02740 Espoo

050 57 20 830 tai
050 470 0319
toimisto(at)kaisankoti.fi

Tehtävämme on auttaa työelämässä tai sen ulkopuolella uupuneita kuntoutumaan sekä ohjata ja auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Toimimme työikäisten kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksen ja työllistämispalveluiden rajapinnassa. Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn ja kapasiteetin tunnistaminen on keskeinen osa työtämme.