Uupumukseen ajaudutaan yleensä pidemmän ajan kuluessa monen tekijän summana. Aluksi ihminen voi yrittää sopeutua muutoksiin olemalla joustava ja jopa ylivirkeä. Jos ihminen ei suo aikaa itselleen, levolle, ihmissuhteille ja hauskoille ja yllättäville asioille hän voi pikkuhiljaa ajautua kadottamaan minuuttaan, kykyä kuunnella tunteitaan, tarpeitaan ja kehon viestejä. Uupunut voi unohtaa myönteisen asennoitumisen nykyhetkeen ja tulevaan.
Moni pelkää työelämään palaamista tai siellä pysymistä sen vuoksi, että työn kuormitus tuntuu hallitsemattomalta. Silloin mieleen voi tulla vain negatiivisia asioita tai radikaaleja ajatuksia arjesta irtautumisesta ja itsensä toteuttamisesta jollakin muulla tavoin kuin työn kautta. Työelämän tarkoitus ei ole olla kuin ravikilpailut, jossa vahvimmat käyvät kiriä vain muutaman kierroksen ajan ja jossa pian siirrytään eläkkeelle kuin nuorina loppuun ajetut ravihevoset. Sen sijaan työn tulisi olla silta ihmisten, perheiden ja yhteiskunnan välille. Silloin ymmärretään myös tahdin hidastamisen merkitys. On ehkä myös hyväksyttävä, että työelämän tulokset ja voitot voivat näkyä vasta pitkällä tulevaisuudessa.
Työelämässä muokattavia asioita on monia, organisaatiosta riippuen. Niitä voi olla aluksi laadukas perehdytys, ajankäytön suunnitteleminen inhimilliseksi, palaveri-, puhelin-, sähköposti- ja taukokäytännöistä sopiminen, toisten työn arvostaminen, vuorovaikutuksen parantaminen, yhteishengen ja turvallisten pelisääntöjen luominen, asioiden priorisoiminen, työn joustoista sopiminen ja työntekijöiden tasa-arvoinen osallistaminen toiminnan ja työn suunnitteluun. Näiden lisäksi työympäristön muokkausta voi tehdä käytännöllisesti kuten ilmanvaihtoon, työasentoihin, työvälineisiin, taustahälinään ja valaistukseen vaikuttamalla sekä yksityisen ja yhteisen tilan luomisella niin fyysisesti kuin henkisesti. Moni ihminen kaipaa työstään myös hyvää ja kannustavaa palautetta, sekä mahdollisuuden pohtia päätöksiä yhdessä jonkun toisen kanssa. Huumori työssä on myös kaivattua ja se voi vapauttaa luovuutta käyttöön.
Uupuneen mieli ei jaksa aina tunnistaa myönteisiä asioita ja hän voi katsoa työtänsä, toisia, itseään ja ympärillä olevaa elämää harmaiden silmälasien kautta. Hän saattaa kuvailla itseään tai työkaveriaan esimerkiksi sanoilla inttävä, joustamaton, ärsyttävä, määräilevä, nipottava, utopistinen, epäluotettava, tyhmä, vetäytyvä, vähättelevä tai mahdoton. Jos kuitenkin pohditaan, mitä muita merkityksiä tällaisilla ilmauksilla saattaisi olla on mahdollista löytää keino käyttää ikäviltä tuntuvia piirteitä hyödyllisellä tavalla. Onhan inttävä sinnikäs, joustamaton turvaa hakeva ja rajoja asettava, ärsyttävä asioita esiin tuova, määräilevä halukas ottamaan vastuuta, nipottava tarkka, utopistinen luovaa ajattelua käyttävä, epäluotettava nopea käänteissään, tyhmä tekemiseen orientoitunut pohtimisen sijaan, vetäytyvä rauhallinen ja asioita tarkkaileva, vähättelevä asioita priorisoiva ja mahdoton ehkä kuitenkin mahdollinen.
Pohdittavaksi:
Minkä heikkouden sinä voisit kääntää voimavaraksi työssä?
Minkälaisia ehdotuksia sinä voisit tehdä työsi muokkaamiseksi?
Satu
