Voihan vitsa

Olet ehkä lapsena kuullut joulupukin jakaneen vitsoja tuhmille ja lahjoja kilteille lapsille.

Lasten fyysisen ja alistavan kurittamisen kieltävä laki tuli Suomessa voimaan vuonna 1984, joten moni työikäinenkin on saattanut saada osakseen satuttavasta vitsasta tai auktoriteettien käyttämästä epäoikeudenmukaisesta kurista. Tällaiset kokemukset ovat saattaneet vaikuttaa asenteisiin työtä, itseä tai toisia ihmisiä kohtaan.

Se, mitä tiedän vitsan käytöstä liittyen eläinten hoitoon ja kasvatukseen, ei sovi yhteen sen kanssa että vitsalla lyötäisiin ja satutettaisiin ketään elollista. Erityisesti lammaskarjaa ja hevosia on voitu ohjata vitsalla tai raipalla siten, että vitsa toimii näköesteenä sinne, minne ei pidä mennä. Vitsa voi toimia myös äänimerkkinä kaukana ilmassa heilutettuna joka sanoo: ”Mene eteenpäin”. Näiden kahden merkin käytöllä, jotka perustuvat näkö- ja kuuloaistiin, voidaan ohjata suurta eläinlaumaa tai yhtä eläinyksilöä. Vitsan tarkoitus ei siis ole satuttaa eikä sen ole edes tarpeellista osua ohjattavaan millään tavoin fyysisesti. Näin ollen vitsan käyttö on äänen ja näköaistin kautta tapahtuvaa (lempeää) ohjausta. Satuttaminen fyysisesti tai henkisesti ei ole tarpeen milloinkaan kenellekään eikä sen ole todettu johtavan ketään parempiin tuloksiin tai ”kiltimmäksi”.

Kuri voi tarkoittaa esimerkiksi yhdessä hyväksi havaittuja sääntöjä ja turvallisia rajoja, eli tietynlaista rakennetta asioille ja toiminnoille. Suomalainen sivistyssanakirja määrittelee kurin näin: ”jossakin henkilöryhmässä vallitseva valvottu (hyvä) järjestys, kuuliaisuus, tottelevaisuus, komento”. Kuria ei ole olemassa siksi, että olisimme toisia kohtaan häpäiseviä, ankaria, tuomitsevia tai satuttavia. Kuri ei myöskään oikeuta jotakuta asettumaan toisten yläpuolelle ikään kuin oikeudenmukainen ja vastuullinen käyttäytyminen ei koskisi häntä.

On tärkeää huomata, että voimme vieläkin muuttaa kulttuurisia ja työkulttuurisia asenteita. Voimme hylätä toisia alentavan ja satuttavan kohtelun. Voimme jättää toisten (sanalla) sivaltamisen pois ja ottaa käyttöön ystävällisen sanallisen ja visuaalisen ohjauksen. Voimme sopia yhteisiä ja turvallisia työpaikan pelisääntöjä, jotka perustuvat toisten arvostamiseen ja vastuunottoon myös toisten onnistumisista. Näitä asioita haluamme Kaisankodin moniammatillisen tiimin avulla edistää tarjoten työelämäpalveluita sekä työnohjausta erilaisille yrityksille ja organisaatioille, yksilöitä unohtamatta.

 

Toivotan kaikille turvallista, lempeää ja arvostavaa työntekoa sekä joulua!

 

Satu Mäkelä

Toimintaterapeutti, YAMK, Työelämäpalveluiden tiimivastaava

Kaisankoti, Espoo

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, Kaisankoti
Bodomintie 37
02740 Espoo

050 57 20 830 tai
050 470 0319
toimisto(at)kaisankoti.fi

Tehtävämme on auttaa työelämässä tai sen ulkopuolella uupuneita kuntoutumaan sekä ohjata ja auttaa osatyökykyisiä takaisin työelämään. Toimimme työikäisten kuntoutuksen lisäksi kuntoutuksen ja työllistämispalveluiden rajapinnassa. Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn ja kapasiteetin tunnistaminen on keskeinen osa työtämme.