Kuntoutuksen uudet tuulet

Suomalainen kuntoutustyö elää murrosvaihettaan. Kuntoutuspalveluita on perinteisesti toteutettu pitkinä jaksoina, joissa asiakkaat yöpyvät kuntoutuspaikassa ja harjoittelevat elämäntapamuutoksiaan ohjattuna. Tässä perinteisessä mallissa on ollut paljon hyviä elementtejä:

  • Kuntoutujat ovat ryhmäytyneet hyvin ja saaneet vertaistukea.
  • Kuntoutujat ovat päässeet irtautumaan arjen ympyröistä.
  • Inspiroivassa ympäristössä asiakkaat ovat saaneet keskittyä täysin omaan kuntoutumiseensa.

Vähitellen on siirrytty uusiin kuntoutusmalleihin ja lyhyempiin kuntoutusjaksoihin. Mukaan on otettu kuntoutusta tukevia työkaluja, kuten etäyhteydet, puhelinneuvottelut ja väliajan harjoitteet. Kaikki tämä on ollut tarpeen ja kehittänyt toimintaa paremmaksi, mutta vielä suuremmalle muutokselle on kysyntää ja tilausta.

Työnantajat ja kuntoutustoiminnan rahoittajat ovat alkaneet esittää tiukkoja kysymyksiä:

  • Voidaanko mallia muuttaa?
  • Vastaako kuntoutus nykyaikaisen työelämän tarpeita ja haasteita?
  • Miten ihmiset voidaan saada kuntoutumaan ja terveiksi yhteiskunnan jäseniksi mahdollisimman tehokkaasti?

 

Kuntoutus kuntoutujan mukaan

Perinteistä ns. laitosmallia ei pidä täysin hylätä, sillä se sopii edelleen monelle kuntoutujalle. Käytössämme on kuitenkin täysin uusia toimintamalleja, joissa pyritään yhdistämään edellä mainittujen kaltaisia kuntoutumista tukevia työkaluja, ja ottamaan huomioon ihmisen erilaisuus ja tarpeet. Mehän kuntoutamme ihmistä.

On siirrytty käyttämään kuntoutusmalleja, jotka ovat joko kokonaan avomuotoisia tai avomuotoisen kurssin ja yöpymisen sisältäviä. Avomuotoisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaat tulevat kuntoutuspaikkaan ja ovat ryhmänä tai yksilöinä ohjauksessa, mutta yöpyvät kotona. Tällöin kuntoutuminen on enemmän osa arkea ja elämänmuutokset kokeillaan heti käytännössä. Tämän tavan vahvuuksina ovat myös lyhyet tapaamisvälit ja mahdollisuus yhdistää toiminta vaikkapa työpäivään.

Alati muuttuva maailma ja erityisesti työelämän haasteet pitävät molemmat kuntoutusmallit, avo- ja laitoskuntoutuksen, edelleen käytössä. Siihen ovat taipuneet sekä Kansaneläkelaitos että kuntoutuspalveluiden tuottajat.

 

Kohti parempaa?

Kuntoutuspalveluiden tuottajien tehtävä on kehittää palvelumalleja entistä joustavammiksi ja asiakkaita yksilöllisesti palveleviksi. Me kuntoutuksen tuottajat myös näemme, että kaikki työelämän muutokset eivät ole aina hyväksi ihmiselle. Olemme jatkuvassa tietovirrassa, asioiden muutosnopeus on kova ja stressinsietokykyä koetellaan, jolloin elämänhallinnan peruspalikat voivat kadota. Nämä ovat ihmisen nykyelämän varjopuolia, jotka voivat alkaa ohjata arkista toimintaamme. Kuntoutusmalleja tullaan jatkossa kehittämään ja tehostamaan, että pystymme entistä paremmin vastaamaan tämän ajan tarpeita.

Tärkeää on myös haastaa itse kuntoutujat, sillä kuntoutuksessakin toimii parhaiten itsemääräämisoikeus. Kun kuntoutuja voi itse vaikuttaa kuntoutuksensa kulkuun, hän sitoutuu ja tuloksia alkaa syntyä. Hallinnan tunne lisää hyvinvointia.

Toivottavasti toiminnan tehostaminen myös mahdollistaa sen, että jatkossa on edelleen tilaa omille ajatuksille, itsensä ja omien toimintamallien pohtimiselle, muutostarpeiden analysoinnille ja samantyyppisessä tilanteessa olevien ihmisten kohtaamiselle. Toivon erityisesti, että kuntoutujat sitoutuvat sydämellään, ettei palvelun joustavuus käänny kuntoutumista vastaan.

 

Kevättä odotellen,

Mikko Flander
Kaisankodin kuntoutus- ja työhyvinvointijohtaja

Jaa
X